Ilmalämpöpumppu vanhaan omakotitaloon – mitä kannattaa huomioida?
Ilmalämpöpumppu voi olla erittäin hyödyllinen ratkaisu vanhaan omakotitaloon. Monessa vanhemmassa talossa lämmityskulut ovat suuremmat kuin uudemmissa rakennuksissa koska eristystaso, ikkunat, ilmanvuodot ja pohjaratkaisu eivät aina vastaa nykypäivän energiatehokkuutta. Oikein valittu ja sijoitettu ilmalämpöpumppu voi pienentää lämmityskuluja, tasata sisälämpötilaa ja parantaa asumismukavuutta ympäri vuoden.
Vanha omakotitalo vaatii kuitenkin hieman tarkempaa suunnittelua hankinnan suhteen kuin uusi ja hyvin eristetty talo. Pelkkä neliömäärä ei riitä laitteen valintaan, koska lämmön tarve voi vaihdella paljon rakennuksen iän, rakenteiden, huonekorkeuden, ikkunoiden ja lämmitysjärjestelmän mukaan. Tässä artikkelissa käymme läpi mitä kaikkea kannattaa huomioida ennen ilmalämpöpumpun hankintaa kun asennus tehdään vanhaan omakotitaloon.
Sopiiko ilmalämpöpumppu vanhaan omakotitaloon?
Ilmalämpöpumppu sopii hyvin myös vanhaan omakotitaloon kun laite mitoitetaan ja sijoitetaan oikein. Vanhoissa taloissa ilmalämpöpumppu toimii useimmiten päälämmitysjärjestelmän tukena, ei täydellisenä korvaajana. Ilmalämpöpumppu voi vähentää sähköpattereiden, öljylämmityksen tai muun olemassa olevan lämmityksen käyttökustannuksia etenkin syksyllä, leudolla talvella ja keväällä.
Vanhassa talossa ilmalämpöpumpun hyöty riippuu paljon siitä, kuinka hyvin lämpö pääsee leviämään sisätiloissa. Jos talossa on avoin olohuone, keittiö ja käytäväalue, yksi sisäyksikkö voi lämmittää laajaa aluetta. Jos pohjaratkaisu on sokkeloinen ja huoneet ovat erillisiä, lämpö ei välttämättä kulje tasaisesti kaikkiin tiloihin.
Laajemman kokonaiskuvan ilmalämpöpumpun valinnasta omakotitaloon löydät pääoppaasta ilmalämpöpumppu omakotitaloon.
Vanhan talon lämpöeristys vaikuttaa laitteen valintaan
Yksi tärkeimmistä asioista vanhassa omakotitalossa on eristystaso. Vanhemmassa rakennuksessa lämpöä voi karata enemmän ulkoseinien, yläpohjan, alapohjan, ikkunoiden ja ilmanvuotojen kautta. Tämän vuoksi saman kokoinen vanha talo voi tarvita enemmän lämmitystehoa kuin uudempi ja paremmin eristetty rakennus.
Jos taloon on tehty lisäeristyksiä, ikkunoita on uusittu tai ilmanvuotoja on vähennetty, ilmalämpöpumpun työ helpottuu. Jos taas talo on vetoisa ja lämpö karkaa nopeasti, liian pieni laite joutuu käymään kovalla teholla eikä välttämättä pysty pitämään sisälämpötilaa tasaisena.
Mitoituksessa ei kannata katsoa vain talon pinta-alaa. Huomioon kannattaa ottaa myös rakennusvuosi, eristys, huonekorkeus, pohjaratkaisu, ikkunoiden määrä ja se, käytetäänkö ilmalämpöpumppua ensisijaisesti säästöjen hakemiseen vai myös asumismukavuuden parantamiseen. Tarkempi mitoitusopas löytyy artikkelista minkä kokoinen ilmalämpöpumppu omakotitaloon.
Pohjaratkaisu ratkaisee, kuinka hyvin lämpö leviää
Vanhat omakotitalot voivat olla pohjaratkaisultaan hyvin erilaisia. Osassa taloista on avoin keskiosa, jonka kautta lämpö pääsee leviämään asuintiloihin. Toisissa taloissa huoneet ovat erillisiä, käytävät kapeita ja oviaukot pieniä. Ilmalämpöpumppu puhaltaa lämpöä siihen tilaan, johon sisäyksikkö asennetaan, mutta ilma ei kulje tehokkaasti seinien ja suljettujen ovien läpi.
Sisäyksikkö kannattaa yleensä sijoittaa talon käytetyimpään ja avoimimpaan osaan, kuten olohuoneeseen, tupakeittiöön tai käytäväalueelle. Tavoitteena on että lämmin ilma pääsee leviämään mahdollisimman laajalle ilman esteitä. Jos sisäyksikkö asennetaan pieneen huoneeseen tai nurkkaukseen, voi laitteen tuottama lämpö jäädä paikalliseksi eikä hyödytä koko taloa.
Jos talossa on selvästi erillisiä lämmitettäviä alueita, kuten alakerta ja yläkerta tai erillinen makuuhuonesiipi, yksi ilmalämpöpumppu ei välttämättä riitä parhaaseen lopputulokseen. Tällöin kannattaa arvioida, olisiko toinen sisäyksikkö järkevämpi ratkaisu kuin yhden laitteen ylikuormittaminen.
Sijoituksesta on tarkempi opas artikkelissa ilmalämpöpumpun sijoitus omakotitalossa.
Ilmalämpöpumppu ei poista vanhan lämmitysjärjestelmän tarvetta
Vanhassa omakotitalossa ilmalämpöpumppu kannattaa nähdä nykyisen lämmitysjärjestelmän tukena. Se voi vähentää huomattavasti suoran sähkölämmityksen, öljylämmityksen tai muun lämmitysmuodon käyttöä, mutta kovimmilla pakkasilla talon alkuperäinen lämmitysjärjestelmä on edelleen tärkeä varmistus.
Tämä on käytännössä hyvä asia. Ilmalämpöpumppu hoitaa suuren osan lämmitystarpeesta silloin, kun se toimii parhaalla hyötysuhteella. Kovilla pakkasilla päälämmitys tai varalämmitys täydentää kokonaisuutta. Näin asennusta ei tarvitse mitoittaa pelkästään harvinaisimpien pakkaspäivien mukaan.
Jos talossa on suora sähkölämmitys, ilmalämpöpumpun vaikutus voi näkyä erityisen selvästi lämmityskuluissa. Sähkölämmitteisen talon näkökulmasta aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissa ilmalämpöpumppu sähkölämmitteiseen omakotitaloon.
Mihin sisäyksikkö kannattaa sijoittaa vanhassa talossa?
Vanhan talon sisäyksikön sijoituksessa kannattaa miettiä ensisijaisesti ilmankiertoa. Paras paikka ei ole aina teknisesti helpoin seinä, vaan paikka, josta lämpö pääsee leviämään arjessa käytettyihin tiloihin. Usein hyvä sijoituspaikka löytyy olohuoneesta, avarasta keittiö-olohuonetilasta tai käytävän suunnasta.
Sisäyksikköä ei kannata asentaa paikkaan, jossa puhallus osuu suoraan oleskelupaikkaan, sohvalle tai ruokapöytään. Myös termostaattien, tulisijan ja suurten ikkunoiden läheisyys kannattaa huomioida, koska ne voivat vaikuttaa laitteen lämpötila-anturin lukemaan tai käyttömukavuuteen.
Jos talossa käytetään tulisijaa, ilmalämpöpumpun sijoitus kannattaa suunnitella siten ettei laite häiriinny takan tai uunin hetkellisestä lämpöpiikistä. Muuten pumppu voi tulkita huoneen liian lämpimäksi ja vähentää lämmitystä, vaikka talon muut osat olisivat viileämpiä.
Ulkoyksikön paikka vanhassa omakotitalossa
Ulkoyksikölle tarvitaan paikka, jossa ilma pääsee kiertämään vapaasti ja laite on suojassa suurimmilta lumikuormilta. Vanhassa omakotitalossa räystäät, sokkelin korkeus, pihan muodot ja kulkureitit voivat vaikuttaa siihen, mihin ulkoyksikkö kannattaa asentaa.
Seinäasennus voi olla hyvä ratkaisu, jos seinärakenne ja tärinänvaimennus ovat kunnossa. Joissakin vanhoissa taloissa maateline tai erillinen jalusta voi olla parempi vaihtoehto, jos halutaan vähentää runkoäänen siirtymistä rakenteisiin. Sijoituspaikka kannattaa valita niin, että ulkoyksikkö on huollettavissa ja että lumi, jää tai kasvillisuus eivät pääse tukkimaan ilmankiertoa.
Ulkoyksikön ääni kannattaa huomioida erityisesti silloin, jos laite sijoitetaan makuuhuoneen, naapurin pihan tai oleskelualueen läheisyyteen. Nykyaikaiset laitteet ovat yleensä hiljaisia, mutta sijoituksella on silti merkitystä käyttömukavuuden kannalta.
Paljonko vanhassa omakotitalossa voi säästää?
Säästö riippuu talon nykyisestä lämmitysmuodosta, sähkön tai muun energian hinnasta, rakennuksen eristystasosta, laitteen mitoituksesta ja käyttötavasta. Vanhassa omakotitalossa säästöpotentiaali voi olla hyvä, koska lämmitystarve on usein suurempi kuin uudemmassa talossa. Samalla on hyvä muistaa, että huonosti eristetty talo myös kuluttaa enemmän lämpöä, jolloin todellinen hyöty riippuu paljon kokonaisuudesta.
Ilmalämpöpumppu on tehokkaimmillaan silloin, kun laite saa hoitaa mahdollisimman suuren osan lämmityksestä kohtuullisilla ulkolämpötiloilla. Kun lämpö jaetaan hyvin talon keskeisiin tiloihin, sähköpattereiden tai muun päälämmityksen tarve vähenee. Jos pumppu on väärin sijoitettu tai liian pieni, säästö jää helposti odotettua pienemmäksi.
Sähkönkulutukseen ja säästöihin vaikuttavia tekijöitä käsitellään tarkemmin artikkelissa ilmalämpöpumpun sähkönkulutus.
Toimiiko ilmalämpöpumppu vanhassa talossa talvella?
Ilmalämpöpumppu toimii myös vanhassa talossa talvella, kunhan sen rooli ymmärretään oikein. Se voi tuottaa lämpöä tehokkaasti suuren osan lämmityskaudesta, mutta kovimmilla pakkasilla hyötysuhde laskee ja vanha lämmitysjärjestelmä ottaa enemmän vastuuta. Tämä ei ole vika, vaan normaali osa ilmalämpöpumpun käyttöä Suomen oloissa.
Vanhassa talossa kannattaa välttää liian suuria lämpötilan muutoksia. Jos sisälämpö päästetään laskemaan paljon, ilmalämpöpumppu joutuu tekemään enemmän työtä lämmittääkseen rakenteet ja huoneilman uudelleen. Tasainen käyttö on yleensä mukavampaa ja energiatehokkaampaa kuin jatkuva sammuttaminen ja käynnistäminen.
Talvikäytöstä, sulatusjaksoista ja varalämmityksestä voit lukea lisää artikkelista ilmalämpöpumpun käyttö talvella.
Mitä asennuksessa kannattaa huomioida?
Vanhan omakotitalon asennuksessa rakenteet kannattaa arvioida huolellisesti. Seinämateriaali, läpiviennin paikka, sähkönsyöttö, putkivedon reitti ja ulkoyksikön teline vaikuttavat siihen kuinka suoraviivainen asennus on. Puurakenteinen seinä on usein helpompi asennuskohde kuin paksu betoni- tai tiiliseinä, mutta jokainen kohde on arvioitava erikseen.
Vanhoissa taloissa sähköistys voi myös vaatia tarkempaa selvitystä. Ilmalämpöpumpulle tarvitaan sopiva sähkösyöttö ja jos lähin sopiva piste on kaukana, sähkötyön laajuus voi kasvaa. Myös ulkoyksikön sijoitus kannattaa valita siten että putkilinja pysyy mahdollisimman järkevänä eikä asennuksesta tule tarpeettoman monimutkaista.
Asennuksen sisältöön kannattaa tutustua etukäteen jotta kokonaisuus on selkeä ennen työn aloittamista. Ekopestin laaja perusasennus kertoo mitä asennukseen sisältyy ja missä tilanteissa kohde voi vaatia lisätöitä.
Usein kysyttyä ilmalämpöpumpusta vanhassa omakotitalossa
Kannattaako ilmalämpöpumppu asentaa rintamamiestaloon?
Ilmalämpöpumppu voi sopia hyvin rintamamiestaloon mutta sijoitus ja mitoitus ovat erityisen tärkeitä. Rintamamiestaloissa on usein useita kerroksia ja huoneet voivat olla erillisiä jolloin yksi sisäyksikkö ei välttämättä lämmitä koko taloa tasaisesti. Hankinta kannattaa suunnitella pohjaratkaisun mukaan.
Riittääkö yksi ilmalämpöpumppu vanhaan omakotitaloon?
Yksi ilmalämpöpumppu voi riittää, jos talo on kohtuullisen kokoinen, pohjaratkaisu on avoin ja sisäyksikkö saadaan sijoitettua keskeisesti. Jos talo on suuri, kaksikerroksinen tai sokkeloinen, voi toinen laite voi olla tarpeen. Aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissa yksi vai kaksi ilmalämpöpumppua omakotitaloon.
Voiko ilmalämpöpumppu korvata vanhan lämmitysjärjestelmän?
Yleensä ei kokonaan. Vanhan talon olemassa oleva lämmitysjärjestelmä kannattaa säilyttää varalämmityksenä ja kovimpia pakkasia varten. Ilmalämpöpumppu voi kuitenkin vähentää olemassa olevan lämmitysratkaisun käyttöä merkittävästi suuren osan vuodesta.
Onko ilmalämpöpumppu järkevä ratkaisu jos talo on huonosti eristetty?
Ilmalämpöpumppu voi silti olla järkevä, mutta odotukset kannattaa asettaa oikein. Huonosti eristetty talo tarvitsee enemmän lämpöä, joten laitteen mitoitus, sijoitus ja varalämmitys korostuvat. Jos talossa on selviä lämpövuotoja, eristys- ja tiivistystoimet voivat parantaa myös ilmalämpöpumpun hyötyä.
Yhteenveto
Ilmalämpöpumppu sopii hyvin myös vanhaan omakotitaloon, kun kokonaisuus suunnitellaan talon ehdoilla. Tärkeimpiä asioita ovat eristystaso, pohjaratkaisu, laitteen mitoitus, sisä- ja ulkoyksikön sijoitus sekä se, miten pumppu toimii nykyisen lämmitysjärjestelmän rinnalla.
Vanhassa talossa ilmalämpöpumppu ei yleensä korvaa kaikkea lämmitystä, mutta se voi pienentää energiankulutusta ja parantaa asumismukavuutta merkittävästi. Paras lopputulos saadaan, kun laite valitaan oikeaan käyttötarkoitukseen ja sijoitetaan paikkaan, jossa lämpö pääsee leviämään mahdollisimman hyvin.
Jos haluat jatkaa aiheeseen perehtymistä, lue myös: